fbpx

Reissuvinkkejä ja kokemuksia Brasiliasta

Kolmen Brassireissun jälkeen kokosin tähän kokemuksia jaettavaksi muille jotka suunnittelee reissua leijasurffin mekkaan. Reissut on osunut heinäkuulle, yksi aikaiselle heinäkuulle ja kaksi vähän myöhemmäksi. Tuulinen kausi alkaa vasta heinäkuussa, mutta siitä huolimatta keliprosentti ollut pyöreä sata kaikilla reissuilla.

Kannattaa varata pientä kalustoa matkaan. Mulla painoa 80-85kg. Suurimman osan ajasta olen ajellut ysillä. 11 sen jälkeen käytetyin koko ja seiska myös käytössä jonkin verran. Muutamana harvana päivänä tai aikaisin päivällä / illalla ajanut 13 neliöisellä. Tuuli vaihtelee rannikolla oman mutun mukaan niin, että Ilha do Guajirun ja Tatajuban välillä se on voimakkaimmillaan. Tuuli nousee puolen päivän aikaan ja himmaa auringon laskiessa. Ennen tuulisen kauden siirtymää, tuulen tekee efekti maan lämmetessä ja on kevyempi. Pilvet merkkaavat yleensä kevyempituulista päivää.

Kaikki paikat missä olen surffinut, ovat vaikuttaneet turvallisilta. Ei isoja virtauksia tai paljon kiviä. Vähän asioita mitkä voi rikkoa jalat rannalla, mutta silti kannattaa katsoa mihin astuu. Swelli pientä. Laguunien vesi ei liene puhtainta, mutta ei ole aiheuttanut mulle oireita.

Kahdella reissulla ollut pieni auto vuokralla, viimeisellä neliveto. Suurimpaan osaan mestoista pääsee etuvedolla. Välillä vaatii vähän seikkailuhalua ja vauhtia pehmeimmissä paikoissa. Neliveto tai beach buggy ehdoton, jos haluaa ajella dyyneillä / rannalla tai jos haluaa ajaa ihan launchipaikan viereen. Beach buggyistä varoituksen sana, nämä ei ole luotettavimpia vehkeitä ja pidemmillä siirtymillä varmasti aika vempuloita ajaa.

Tabuba

Ensimmäinen kitelaguuni Fortalezasta länteen. Kahdella kertaa kun olen ollut paikalla, tämä ollut liian matala surffaamiseen. Laguunin laidalla yksi Barraca, eli muovituolein varustettu palmunlehdistä kasattu katos, josta saa kookosvettä, kaljaa ja grillattua merenelävää, paikoitellen myös lihaa ja muutakin.

Cauipe

Suosittu laguuni. Täyttyy paikallisista varsinkin viikonloppuisin. Yhdellä reissulla turhan matala vesi, muutoin ok. Laguuni on kohtuullisen iso, mutta useasta paikasta liian matala temppuiluun. Useita Barracoja.

Taiba

Taiba on kiva pieni kalastajakylä, josta löytyy hyvin majoitusvaihtoehtoja ja kolme paikallisella tasolla mitattuna hyvää ravintolaa keskustassa + burgeri/acaispotteja. Acai on paikallinen “superfood”, marja, josta tehdään jäähileen, muromyslin, hunajan ym kanssa varsin maistuva sörsseli.

Taiban laguuni ollut todella hyvä kahdella ensimmäisellä reissulla unhookin treenaamiseen. Viimeisellä reissulla laguuni oli vuotanut tyhjiin ja uutta hiekkavallia rakenneltiin. Viikonloppuisin hieman ruuhkaa, mutta ei niin paljon kuin Cauipessa.

Taibasta tehdään usein downwindereitä Paracuruun. Rantaa pitkin helppo ajaa autolla varsinkin laskuveden aikaan.

Taibasta löytyy useita majoitusvaihtoehtoja sekä läheltä laguunia, että keskustan tuntumasta.

Paracuru

Ehdottomasti paras aaltomesta mihin törmäsin. En tosin etsimällä etsinyt aaltoa, enemmän flätin perässä. Just sopivan kokoista möykkyä mun taidoille korkean veden aikaan. Jos aalto kaatuu päälle, pesukone ei linkoa turhan lujaa. Kohtuullisen hyvää flättiä matalan veden aikaan riutan blokatessa aallot.

Rannalla yksi iso Barraca suihkulla ja kiteyrittäjiä kaksin kappalein, mahdollisuus vuokrata kitelaikkari. Ei majoitusta rannalla.

Lagoinha

Mahdollisuus downwinderille. En testannut, mutta moni kaupitteli näitä. Pitkä matalahko ranta. Tarjolla pientä aaltoa, joiden välissä pientä flättiä. Pääosin Choppia. Paikallisten suosiossa oleva rantakohde. Rannan tuntumasta löytyy eritasoisia isohkoja hotelleja. Kaupungissa useita ravintoloita.

Ilha do Guajiru

Useita majoituksia rannan tuntumassa, kaikki kitehenkisiä. Testasin kahta, molemmat selkeesti hintavampia kuin muualla, mutta myös parempia. Täyden palvelun kitehotelleja, beach boyt pumppaa ja pakkaa leijat. Pousadien ravintolat ok, saa myös muuta kuin perus Brassimättöä.

Tuuli todella voimakas. Ysi liian iso unhookkiin usein, mutta hyvä isoon loikkaan. Joen suu tyhjenee laskuveden aikaan, joten kannattaa tarkistaa vuorovesitaulukot ennen tänne tuloa. Meren puolella en käynyt, mutta näin siellä laikkarityyppejä. Vaatii ensin joen ylityksen ja sitten pienen maakaistaleen dallaamisen, että pääse mestoille.

Prea

Pieni kylä ennen Jeriä, josta voi pudotella downwinderin Jeriin tai Guriuun. Kylän länsipäässä on pieni kari (Hacky Brazil pousadan kohdalla), jonka takana on pieni flättialue. Kylässä yksi ravintola ja muutama pousada. Varsinkin länsipäässä oleva saksalaisen Hackin pitämä on idyllinen ja hyvin pidetty paikka. Plussaa englanninkielen taidosta.

Jericoacoara

Turistibilemekka tai -helvetti, riippuu mielipiteestä. Tänne pääsee ainoastaan buggylla tai nelivedolla. Sisäänmenoväylillä on paljon innokkaita oppaita liputtamassa turisteja pysähtymään ja tarjoamaan palvelujaan: joko ajamaan mopolla edessä tai sitten hyppäämään jousille, näyttäen miten päästä perille. Itse pärjäsi Googlen offline kartalla ja seuraamalla jälkiä. Trafiikkia oli niin paljon, että vaikea valita väärää väylää. Ajaminen helpointa laskuveden aikaan. Auto pitää jättää Jerin ulkopuolelle parkkialueelle, ainoastaan locot saavat päristellä kylässä. Itse pääsin portin läpi kun tiesin yhden Pousadan nimen, jonne sanoin vieväni tavarat ja ajoin auton sitten takaisin, kun olin löytänyt sopivan majapaikan.

Suoraan Jerin edessä tuuli on offshore ja puuskainen. Ison dyynin jälkeen lännessä tuuli tasoittuu ja on saitikkaa, erittäin voimakas. Jeristä löytyy myös laguuni, mutta en tyypännyt tätä.

Paljon pousadoja ja ravintoloita. Rannasta saa hyviä drinkkejä kärryistä ja auringonlasku kannattaa käydä tsekkaamassa ison dyynin päältä. Kannattaa varautua pöllyävään hiekkaan.

Guriu

Tosi pieni paikka. Yksi ravintola ja pari baaria. Rannalla barracoja, mutta en testannut. Löysin yhden pousadan rannalta, 100rs per yö. Kukot kailottaa naapurissa aamuyöstä. Ei ilmastointia. Ehkä heikoin majoitus reissuilla, mutta toisaalta aika symppis. Omistaja tarjos pari slaissia pizzaa, kun yksi ilta ravintola oli kiinni.

Korkean veden aikaan muodostuu flättiallas, joka hyvä unhookkiin. Tuuli kohtuullisen voimakas. Flättialtaan reunalla on pari barracan raatoa. Viikonloppuna yksi niistä oli auki.

Tatajuba

Kalliit barracat, mutta ruoka hyvää ja paljon tekemistä. Jeristä tehdään tänne päiväreissuja. Ajoin Guriusta tänne. Vaatii nelivedon/beach buggyn. Kiva pätkä ajaa dyynien yli. Vaihtoehtoisesti voi ajella rantaa pitkin, joka on vähän iisimpi ajaa, varsinkin laskuveden aikaan. Matkalla laguunille voi stopata laskemaan dyynejä pienillä puukelkoilla.

Barra Grande

Ruotsalaisen pitämä pousada 160 rs/yö ilmastoinnilla ja lämmin suihku. Plussaa englanninkielestä.

Cityn edessä matalan ja korkean veden välissä semiflätti, muuten choppia. Rannalla ei saa ajaa autolla. Alatuulessa n. 2km päässä keskustasta on laguuni, helppo downwindinä mennä, työläämpi kryssiä takaisin varsinkin tuulen himmatessa auringon laskiessa. Jos haikkaaminen ei innosta, niin ennen laguunille menoa voi sopia paluukyydin aasin vetämässä kärryssä.

Laguunissa mangroveja, minkä yli hauska hyppiä. Tuuli puuskuttaa vähän ja alatuulessa kovaa virtaava jokisuu, joten ei unelma unhookkiin. Jos päätyy joen yli toiselle puolelle, kyydin saaminen takaisin ei selvinnyt mulle, mutta järjestynee ?

Tutoia

Pousada Jagata on kuulemma place to be, vaikea missata majoitusta, kylä täynnä mainoksia. Kannattaa varata etukäteen. 250rs/yö, kaupan päälle firman tarra autoon, ihan ilmatteeks ja kysymättä!

Kevyttä tuulta, joten en kiteillyt. Todella likainen ja roskainen kaupunki, mutta päivän veneajelu jokisuistossa oli kiva: stopit pienillä hiekkasärkillä sekä paikallisten lintujen iltalennon seuraaminen oli mukavaa vaihtelua.

Atins

Matka Tutoista Atinsiin on onnistuu pääosin teitä pitkin, mutta loppumatkan n. 20km kulkee rakenteilla olevaa tietä pitkin sekä rantaa pitkin. Pari kilometriä ennen Atinsia auton voi jättää jokisuulle varteen, josta pääsee venkyydilllä Atinsiin.

Tämä oli ehdottomasti mun suosikkimesta viimeisellä reissulla. Bar co rantabaarin edessä flättiä ja jos haluaa flättiä ilman ruuhkaa, voi kryssiä jokisuiston toiselle puolelle. Tämä lähellä ja alatuulessa kohtuu lähellä vastaranta, jos härsi iskee. Aaltoja kuulemma löytyy kauempaa mereltä, ylä ja alatuulesta, mutta en käynyt itse toteamassa. Rannalla toimii kitekoulu, joka korjaa myös leijoja.

Kamoja sai säilyttää ilmaiseksi Bar co rantabaarissa, jos ottaa majoituksen vähän kauempaa. Itse olin Pousada Irmao:sta, 200rs/yö. Hyvä ja siisti majoitus. 20min kävely rantaan.

Kylästä löytyy hyvää kiviuunipizzaa ja pari muuta ravintolaa. Muuten aika kuollut paikka.

Atinsin nähtävyys on Maranhenses dyynit, joka olikin nähtävyyksien osalta reissun kohokohta. Kannattaa googlata. Parhaimmillaan dyynit on juuri heinäkuussa, kun dyynien välissä olevat laguunit eivät ole kuivuneet.

Muuta mainitsemisen arvoista

Jos suunnittelet reissua tälle suunnalle, annan mielellään lisää vinkkejä. Esim. nelivedon vuokrasin paikallisen matkatoimiston kautta, koska isojen ketjujen hinnat olivat niin kovia. Ennen rannalla/dyyneillä ajoa renkaista ilmaa pois. Maksaa muutaman rämpylän ja paikkoja löytyy tiheään missä voi käydä sihauttamassa sopivan määrän pois. Nämä merkattu renkaalla, jossa lukee Borracharia.

Jeriin asti maksukortit toimi suht ok, mutta tämän jälkeen menin pääosin käteisellä. Pankkiautomaatteja on kohtuu heikosti ja näistäkin vain osa toimii/hyväksyy ulkomaisia kortteja.

Googlen offline kääntäjä on must, ellet osaa Portugalia tai Brasilian Portugalia. Pantomiimia kannattaa myös treenata.

Lomasesonki alkaa heinäkuussa, elokuussa jo varmasti ruuhkaisempaa. Reissuilla ei ole ollut tarvis varata majoituksia, todella harvoin pousadan olleet täynnä.

Majoituksen hinta ei usein korreloinut siisteyttä tai netin toimivuutta. Useammassa paikassa törmäsin luteisiin. Jos haluaa varmasti välttää nämä, kannattaa ostaa riippumatto, kaikista majoituksista löytyy koukut mihin saa sen viritettyä.

Netti on aina vähän niin ja näin. YouTuben kissavideot pyörii huonosti.

Kovin paljon nähtävää koilisbrassit ei tarjoa, eikä ravintolatkaan tarjoa suuria elämyksiä. Kiteilyn lisäksi ei siis kannata kasata suuria odotuksia. Kaupungit on yleensä roskaisia pieniä hökkelikyliä.

Teillä kannattaa olla skarppina. Puskista voi hyppiä jos jonkinlaista eläintä ja paikalliset kävelee ja pyöräilee risukasa tarakalla poikittain isonkin tien varressa. Kuoppia löytyy myös ja näitä väistellään reilusti koko tien leveydellä, jotkut kun voivat olla jousitukselle kuolettavia.

Halpoja lentoja on vaikea löytää. Kaikkina kolmena kertana olen lentänyt TAP:lla Lissabonin kautta.